Kertaus

KPL

1. Mistä Elämän tunnistaa?

1. Järjesteneisyys
2. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
3. Informaation sisältäminen ja hyödyntäminen
4. Lisääntyminen
5. Elämänkaari
6. Itsesäätelykyky
7. Aineenvaihdunta
8. Evoluutio

1. Säiteilylajit lyhyimmästä pisimpää. Haitalliset alleviivattu.

Gammasäteet - röntgensäteet-UV-nakyvävalo-Infrapuna-Mikrosäteet-radioaallot

1. Elämän esiintymistä rajoittavat tekijät.

1. Pieni hapen osapaine
2. suuri vedenpaine
3. happamuus
4. suolapitoisuus
5. Kuivuus/kylmyys/kuumuus
6. Ravinnon puute

2 Tieteellisen tutkimuksen vaiheet.

1. havainto,ongelma
2. olemassa olevaan tietoon tutustuminen
3. hypoteesin muodostus
4. tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
5. tiedon keruu
6. tiedon käsittely ja hypoteesintestaus
7. johtopäätösten teko ja hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen(jos tulokset eivät vastaa hypoteesia takaisin vaiheeseen 3)
8. tiedon julkaiseminen

3 Eliömaailman kuusiosainen sukupuu

• Esitumalliset
• arkit
• Bakteerit
• esim sinilevä eli syanobakteeri
• Tumalliset
• Kasvit
• esim. koivu
• Sienet
• esim. kärpässieni
• Eläimet
• esim. hirvi
• Alkueliöt eli protoktistit
• esim. viherlevä, limasieni ja ameeba

3. Kuvaile alkueliöitä

Alkueliöihin kuuluu kaikki eliöt, jotka eivät ole esitumallisia,eläimiä,kasveja tai varsinaisia sieniä. Kuuluu sekä yksi- että monisoluisia eliöitä. Kosteiden ympäristöjen eliöitä. Osa omanvaraisia ja osa toisenvaraisia.

Omavaraiset yhteyttävät ja ovat hyvin tärkeitä tuottajia vesistöjen ravintoketjussa.

Toisenvaraisiin kuuluvvat alkueläimet ja monisoluiset limasienet. Monet alkueläimet ovat taudinaiheuttajia.

3. Miksi viruksia ei pidetä varsinaisina eliöinä?

Niillä ei ole varsinaista solurakennetta tai varsinaista aineenvaihduntaa.

3 Mitä käytetään apuna eliöiden luokittelussa?

1. Käyttäytyminen
2. Yksilönkehityksen tutkiminen
3. DNA:n avulla
4. Proteiinien ja aminohappojärjestyksen vertaaminen
5. Solun kromosomie vertaaminen

4 Monimuotoisuuden tasot

1. Ekosysteeminen monimuotoisuus
2. Lajien monimuotoisuus
3. Lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus.

5 Mikä lisää erilaisuutta eli luo muuntelua

A) suvullisessa lisääntymisessä

1. Sattuma
2. Geenien välitys
3. Mutaatio

B) Suvuttomassa lisääntymisessä

1. Mutaatio

6. Valintatyypit

1. Tasapainottava valinta
2. Suuntaava valinta
3. Hajottava valinta

7. Teollisuusmelanismi

 Tummien yksilöiden yleistyminen, eläinpopulaatiossa alueilla, joissa tavataan teollisuuden aiheuttamia ympäristömuutoksia.

7 Mikroevoluutio

Saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään vähitellen erilaisiksi

7 Makro evoluutio

Uusien lajien syntyyn johtava evoluutio

7 Lisääntymisesteitä

• Populaatiot elävät eri alueilla
• Populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä
• Lisääntymisajat osuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoihin
• Soidinkäymis käyttäytymiset ovat niin erilaisia, etteivät eri populaatioiden koiraat ja naaraat parittele keskenään
• Sukuelinten tai kukkien rakenne-erot estävät parittelun tai siitepölyn kulkeutumisen.
• Sukusolut hylkivät toisiaan tai eivät yhdisty
• Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity normaalista
• Risteymä on steriili
• Risteymien mahdolloisten jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut

7 Endeeminen laji

Laji, jota tavataan vain eristyneillä alueilla

7 Mihin nykyinen evoluutio teoria perustuu

Charles Darwinin päätelmiin

8-10 Evoluution isot tapahtumat

1. Elämän synty
2. arkit ja bakteerit
3. fotossynteesi
4. tumallinen solu
5. monisoluiset eliöt
6. kasvien nousu maalle
7. eläinten nousu maalle
8. Nisäkkäät
9. ihmisen evoluutio

8. Endosymbioositeoria

Sen mukaan mitokondriot ja viherhiukkaset ovat aiemmin olleet itsenäisiä bakteereja.

8 Eliökunnan pääjaksot

1. Nilviäiset
2. Niveljalkaiset
3. Kalat
4. Sammakkoeläimet
5. Matelijat
6. Linnut
7. Nisäkkäät

9. Massasukupuutot

1. Merenpinnan nousu
2. Ilmastonmuutokset
3. Tulivuoren purkaukset
4. Meteoriitti
5. Ihminen

10. Evoluution tutkimuksen keinot

1. Fossiilit
2. Radioaktiivisten isotooppien puoleentumisaika
3. Molekyylibiologia
4. Surkastuneet ruumiinosat
5. Välimuoto fossiilit
6. Johtofossiilit

11. Abioottiset ympäristötekijät

Eli elottomat ympäristötekijät esim. ilmasto, saasteet, ympäristö

11 Bioottiset ympäristötekijät

Eli elolliset ympäeristötekijät esim. pedot, ihminen ja ravinto

11 Ekolokero

Ekologinen lokero, eliön asema tai tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla eliö on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

11. A) eläinten selviäminen talvesta

Eläimet voivat vaipua mm. talvihorrokseen, kylmähorrokseen ja talviuneen. Myös suojaväri on hyvä tapa selviytyä talvesta ja ravinnon muuttaminen.

B) Kasvien selviytyminen talvesta

Varret ja silmut voivat olla kehittyneet kestämään kylmyyttä, talvehtii lumen suojassa pakkaselta, maan pinnassa karikkeen suojassa ja juurakkoina, sipuleina tai varsimukuloina. Myös siemenet voivat vain talvetia tai myös maavarren avulla voi talvehtia.

12 Eloonjäämiskuvaajat

Kolme päätyyppiä

1. kupera
2. kovera
3. suora

12 Populaation kasvumalli

Kuvaa populaation kasvua ja kannanvaihteluita

13 Lajien väliset suhteet

1. Neutraali
2. Kilpailu
3. Peto-saalissuhde
4. Loissuhde
5. Mutualismi (ehdoton)
6. Mutulialismi (ehdollinen)
7. Pöytävierassuhde

14 Aineet kiertävät ekosysteemeissä

Eliöissä olevat aineet ovat peräisin ympäristöstä ja lopulta ne päätyvät takaisin ympäristöön. Myös hiili ilmassa kierrättyy hajottajien, soluhengintyksen ja yhteyttämisen kautta.

14 Energia virtaa ekosysteemin läpi

Energia tulee auringosta ja kasvit tarvitsevat sitä yhteyttämiseen, mutta vain n. 1 % siitä menee yhteyttämiseen. Osa energiasta menee aina hukkaan siirrettäessä se ravintoketjusta tpoiselle, lopulta energia muuttuu lämpöenergiaksi.

15. Miten ihminen aiheuttaa häiriöitä Luonnon toimintaan.

Ihminen tuhoaa eliöiden elinympäristöjä, saastuttaa ilmastoa, metsästää liikaa lajeja, siirtää lajeja ja myös jotkut salametsästää uhanalaisia lajeja.