Kertaus

KPL

1. Mistä Elämän tunnistaa?

1. Järjesteneisyys
2. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
3. Informaation sisältäminen ja hyödyntäminen
4. Lisääntyminen
5. Elämänkaari
6. Itsesäätelykyky
7. Aineenvaihdunta
8. Evoluutio

1. Säiteilylajit lyhyimmästä pisimpää. Haitalliset alleviivattu.

Gammasäteet - röntgensäteet-UV-nakyvävalo-Infrapuna-Mikrosäteet-radioaallot

1. Elämän esiintymistä rajoittavat tekijät.

1. Pieni hapen osapaine
2. suuri vedenpaine
3. happamuus
4. suolapitoisuus
5. Kuivuus/kylmyys/kuumuus
6. Ravinnon puute

2 Tieteellisen tutkimuksen vaiheet.

1. havainto,ongelma
2. olemassa olevaan tietoon tutustuminen
3. hypoteesin muodostus
4. tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
5. tiedon keruu
6. tiedon käsittely ja hypoteesintestaus
7. johtopäätösten teko ja hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen(jos tulokset eivät vastaa hypoteesia takaisin vaiheeseen 3)
8. tiedon julkaiseminen

3 Eliömaailman kuusiosainen sukupuu

• Esitumalliset
• arkit
• Bakteerit
• esim sinilevä eli syanobakteeri
• Tumalliset
• Kasvit
• esim. koivu
• Sienet
• esim. kärpässieni
• Eläimet
• esim. hirvi
• Alkueliöt eli protoktistit
• esim. viherlevä, limasieni ja ameeba

3. Kuvaile alkueliöitä

Alkueliöihin kuuluu kaikki eliöt, jotka eivät ole esitumallisia,eläimiä,kasveja tai varsinaisia sieniä. Kuuluu sekä yksi- että monisoluisia eliöitä. Kosteiden ympäristöjen eliöitä. Osa omanvaraisia ja osa toisenvaraisia.

Omavaraiset yhteyttävät ja ovat hyvin tärkeitä tuottajia vesistöjen ravintoketjussa.

Toisenvaraisiin kuuluvvat alkueläimet ja monisoluiset limasienet. Monet alkueläimet ovat taudinaiheuttajia.

3. Miksi viruksia ei pidetä varsinaisina eliöinä?

Niillä ei ole varsinaista solurakennetta tai varsinaista aineenvaihduntaa.

3 Mitä käytetään apuna eliöiden luokittelussa?

1. Käyttäytyminen
2. Yksilönkehityksen tutkiminen
3. DNA:n avulla
4. Proteiinien ja aminohappojärjestyksen vertaaminen
5. Solun kromosomie vertaaminen

4 Monimuotoisuuden tasot

1. Ekosysteeminen monimuotoisuus
2. Lajien monimuotoisuus
3. Lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus.

5 Mikä lisää erilaisuutta eli luo muuntelua

A) suvullisessa lisääntymisessä

1. Sattuma
2. Geenien välitys
3. Mutaatio

B) Suvuttomassa lisääntymisessä

1. Mutaatio

6. Valintatyypit

1. Tasapainottava valinta
2. Suuntaava valinta
3. Hajottava valinta

7. Teollisuusmelanismi

 Tummien yksilöiden yleistyminen, eläinpopulaatiossa alueilla, joissa tavataan teollisuuden aiheuttamia ympäristömuutoksia.

7 Mikroevoluutio

Saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään vähitellen erilaisiksi

7 Makro evoluutio

Uusien lajien syntyyn johtava evoluutio

7 Lisääntymisesteitä

• Populaatiot elävät eri alueilla
• Populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä
• Lisääntymisajat osuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoihin
• Soidinkäymis käyttäytymiset ovat niin erilaisia, etteivät eri populaatioiden koiraat ja naaraat parittele keskenään
• Sukuelinten tai kukkien rakenne-erot estävät parittelun tai siitepölyn kulkeutumisen.
• Sukusolut hylkivät toisiaan tai eivät yhdisty
• Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity normaalista
• Risteymä on steriili
• Risteymien mahdolloisten jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut

7 Endeeminen laji

Laji, jota tavataan vain eristyneillä alueilla

7 Mihin nykyinen evoluutio teoria perustuu

Charles Darwinin päätelmiin

8-10 Evoluution isot tapahtumat

1. Elämän synty
2. arkit ja bakteerit
3. fotossynteesi
4. tumallinen solu
5. monisoluiset eliöt
6. kasvien nousu maalle
7. eläinten nousu maalle
8. Nisäkkäät
9. ihmisen evoluutio

8. Endosymbioositeoria

Sen mukaan mitokondriot ja viherhiukkaset ovat aiemmin olleet itsenäisiä bakteereja.

8 Eliökunnan pääjaksot

1. Nilviäiset
2. Niveljalkaiset
3. Kalat
4. Sammakkoeläimet
5. Matelijat
6. Linnut
7. Nisäkkäät

9. Massasukupuutot

1. Merenpinnan nousu
2. Ilmastonmuutokset
3. Tulivuoren purkaukset
4. Meteoriitti
5. Ihminen

10. Evoluution tutkimuksen keinot

1. Fossiilit
2. Radioaktiivisten isotooppien puoleentumisaika
3. Molekyylibiologia
4. Surkastuneet ruumiinosat
5. Välimuoto fossiilit
6. Johtofossiilit

11. Abioottiset ympäristötekijät

Eli elottomat ympäristötekijät esim. ilmasto, saasteet, ympäristö

11 Bioottiset ympäristötekijät

Eli elolliset ympäeristötekijät esim. pedot, ihminen ja ravinto

11 Ekolokero

Ekologinen lokero, eliön asema tai tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla eliö on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

11. A) eläinten selviäminen talvesta

Eläimet voivat vaipua mm. talvihorrokseen, kylmähorrokseen ja talviuneen. Myös suojaväri on hyvä tapa selviytyä talvesta ja ravinnon muuttaminen.

B) Kasvien selviytyminen talvesta

Varret ja silmut voivat olla kehittyneet kestämään kylmyyttä, talvehtii lumen suojassa pakkaselta, maan pinnassa karikkeen suojassa ja juurakkoina, sipuleina tai varsimukuloina. Myös siemenet voivat vain talvetia tai myös maavarren avulla voi talvehtia.

12 Eloonjäämiskuvaajat

Kolme päätyyppiä

1. kupera
2. kovera
3. suora

12 Populaation kasvumalli

Kuvaa populaation kasvua ja kannanvaihteluita

13 Lajien väliset suhteet

1. Neutraali
2. Kilpailu
3. Peto-saalissuhde
4. Loissuhde
5. Mutualismi (ehdoton)
6. Mutulialismi (ehdollinen)
7. Pöytävierassuhde

14 Aineet kiertävät ekosysteemeissä

Eliöissä olevat aineet ovat peräisin ympäristöstä ja lopulta ne päätyvät takaisin ympäristöön. Myös hiili ilmassa kierrättyy hajottajien, soluhengintyksen ja yhteyttämisen kautta.

14 Energia virtaa ekosysteemin läpi

Energia tulee auringosta ja kasvit tarvitsevat sitä yhteyttämiseen, mutta vain n. 1 % siitä menee yhteyttämiseen. Osa energiasta menee aina hukkaan siirrettäessä se ravintoketjusta tpoiselle, lopulta energia muuttuu lämpöenergiaksi.

15. Miten ihminen aiheuttaa häiriöitä Luonnon toimintaan.

Ihminen tuhoaa eliöiden elinympäristöjä, saastuttaa ilmastoa, metsästää liikaa lajeja, siirtää lajeja ja myös jotkut salametsästää uhanalaisia lajeja.

KPL 15 Ihminen aiheuttaa häiriöitä luonnon toimintaan

Luonnon monimuotoisuus on uhattuna kaikkialla. Biodiversiteetti eli elävän luonnon monimuotoisuus on elämän yli kolmen miljardin mittaisen kehityksen, erilaisten muutosten ja vähittäisen sopeutumisen tulosta. Ekosysteemeihin on kehittynyt monimutkaisia, tosin hauraita ja haavoittuvia vuorovaikutuksia. Ihmisen tapa hyödyntää ympäristöä ja sen luonnonvaroja on niin voimallinen ja lähes kaikkialle ulottuva, ettei täysin häiriöttömiä ekosysteemejä ole oikeastaan enää missään.

Monimuotoisuus on biosfäärin keskeisimpiä ominaisuuksia. Eliöt pyrkivät sopeutumaan erilaisiin oloihin mahdollisimman monin tavoin, ja samalla syntyy erilaisuutta.
Lajeja, joista monet muut eliöt ovat riippuvaisia kutsutaan avainlajeiksi.

Kestävän kehityksen käsite otettiin käyttöön YK:n ympäristö-ja kehityskokouksessa Rio de Janeirossa vuonna 1992. Kestävä kehitys merkitsee seuraavien ekologisten lainalaisuuksien noudattamista:

1. Ravinnon ja energian tuottamisen on perustuttava uusiutuviin luonnonvaroihin.
2. Uusiutuvia luonnonvaroja voi käyttää vain niiden uusiutumiskyvyn rajoissa.
3. Uusiutumattomia luonnonvaroja on kierrätettävä.
4. Eri lähteistä peräisin olevilla päästöillä ei saa haitata ekosysteemien toimintaa.
5. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetään.

Kestävään kehitykseen kuuluu:

1. Kulttuurinen kestävyys
2. Ekologinen kestävyys
3. Sosiaalinen kestävyys
4. Taloudellin kestävyys

Kestävä kehitys= Nykyisen sukupolven on käytettävä luonnonvaroja niin että niitä olisi tulevillekin sukupolville saman verran ja samanlaiset mahdollisuudet.

3. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset.

a) Jääkarhujen sauinalue pienenee ja niistä saattaa alkaa kehittyä lumen ja jään vähenemisen myötä niiden elinalueiden etelä osissa eri laji.

b) Lintujen ei enää tarvitsisi lentää etelään talveksi, joten muutolinnut talvehtisivat Suomessa. Suomeen tulisi myös lajeja etelämmästä ja saattaisivat lentää talveksi takaisin etelään eli uusia muuttolintuja. Ja lajit, jotka ovat sopeutuneet pohjoisiin oloihin joutuvat siirtymään pohjoisemmaksi.

c) Metsäjäniksen talviturkki ei enää lumen vähenemisen takia auttaisi petoja vastaan kun taas rusakon ruskea väri toimisi erittäin hyvin.

Omaa pohdintaa

Jos ihmiset vähentäisivät sähkön käyttöä vähänkin se auttaisi jo paljon. Ihmisten pitäisi kierrättää enemmän ja useampien maiden pitäisi ottaa pantti pulloihin, koska se lisäisi kierrätystä. Esim. kun minä kävin Englannissa siellä ei ollut panteja. Sukupuutto ei kyllä ole välttämättä lopullinen, kunhan vain on yksi elävä solu jäljellä, josta voidaan kloonata laji toiseen samankaltaisen lajin yksilöön esim. mammutti norsuun. Nykyään tuo ei vielä onnistu hyvin mutta tulevaisuudessa se saattaa onnistua täydellisesti.

KPL 14 Ekosysteemi on toimiva kokonaisuus

Ekosysteemiksi kutsutaan kokonaisuutta, johon kuuluu eliöiden muodostaman eliöyhteisön lisäksi myös sen kanssa vuorovaikutuksessa oleva eloton ympäristö. Jos ekosysteemiin kohdistuu jokin vaikutus tai muunnos, syntyy tietty reaktio.

Ekosysteemin eliöt voidaan jakaa tuottajiin, 1. asteen kuluttajiin, 2. asteen kuluttajiin ja hajottajiin. Tämän systeemin avulla luonto kierrättää ravintoa. Yhden lajin poistuminen ei välttämättä haittaa ekosysteemiä, jos ravintoketju muodostaa laajan verkon ja poistuneen lajin voi korvata jollakin muulla ravinnon lähteellä. Kasvit ottavat ympäristöstään erilaisia aineita, ja muodostavat niistä orgaanisia yhdisteitä. Kasvit valmistavat muun muassa sokereita, selluloosaa ja hiilihydraatteja. Ekosysteemin ravinteiden kierto on silloin avoin, kun sieltä otetut ravinteet eivät palaa sinne takaisin. Suljetussa ravinteiden kierrossa ravinteet palaavat takaisin ekosysteemin kiertoon.

Yleisiä energian kulkua kuvaavia käsitteitä ovat perustuotanto, jatkotuotanto, ekologinen tehokkuus ja energian ohivirtaus. Ekosysteemin tuottajat eli kasvit vastaavat perustuotannosta. Kasvit käyttävät vain noin yhden prosentin niihin kohdistuvasta auringonvalosta. Jatkotuotanto on kuluttajien tuottamaa biomassaa, sillä ne vain muuntavat sitä syömästään kasvien biomassasta. Ekologinen tehokkuus on hyötysuhde, jolla eliöt tuottavat biomassaa syömästään ravinnosta. Se siis ilmaisee, kuinka suuri osa syödystä energiasta siirtyy seuraavan kuluttajaportaan käytettäväksi. Hukkaan menevää eli poistuvaa energiaa sanotaan energian ohivirtaukseksi.

Sukkessio: Ekosysteemin lajisto tuhoutuu lähes täysin jonkin suuren muutoksen seurauksena, mutta muut eliöt valtaavat tuhoutuneen alueen.

Tehtävä

1. a)   Omavarainen eliö tuottaa ravintonsa itse, kun toisenvarainen käyttää toisia eliöitä ravinnonlähteenään.

      b)  Perustuotannossa eliö muodostaa biomassaa,

           jatkotuotannossa jokin toinen eliö vain muuntaa sitä.

      c)   Ekologinen tehokkuus on sitä, kuinka paljon ravinteita siirtyy seuraavan kuluttajaportaan käytettäväksi, kun taas energian ohivirtaus kuvaa hukkaan menevän energian määrää.

      d)  sukkessio: Ekosysteemin lajisto tuhoutuu lähes täysin jonkin suuren muutoksen seurauksena, mutta muut eliöt valtaavat tuhoutuneen alueen.

           Kliimaksi: Sukkession vaihe, jossa hitaasti lisääntyvät ja hitaasti kasvavat puut, jotka sietävät varjostusta syrjäyttävät lehtipuita.

Omaa pohdintaa

Kappaletta lukiessa tulin ajatelleeksi, että luontomme on hyvin monimutkainen. Ilman ihmisen vaikutusta luonto ei tuhoutuisi kovinkaan helposti, edes dinosauruksien aikainen meteoriitti ei saanut tuhottua elämää lopullisesti. Ihmisten pitäisi kunnioittaa luontoa enemmän, eikä vain tuhota sitä.

KPL 13 Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön

Eliöyhteisö on tietyllä alueella samaan aikaan elävien populaatioiden muodostama kokonaisuus. Lajien välinen kilpailu johtaa erikoistumiseen. Kilpailua ilmenee sek äsaman lajin yksilöiden sisällä (lajinsisäinen kilpailu) että eri lajien välillä (lajien välinen kilpailu). Mitä enemmän lajien ekolokerot muistuttavat toisiaan, sitä voimakkaampaa on lajien välinen kilpailu, siinä voi olla seurauksena se että vahmvempi syrjäyttäa heikomman.

Kasvit ovat eliöyhteisössä omavaraisia, sillä ne pystyvät yhteyttämiskykynsä ansiosta sitomaan tarvitsemansa energian auringon valosta. Yhteisön lajeja voidaan ryhmitellä sen perusteella, miten ja mistä lähteestä ne hankkivat elintoimintoihinsa tarvitsemansa energian.

Symbioosi= kahden lajin kiinteä yhteiselämä

2. Hyötyä pedoista?
Pedoista on hyötyä, koska ne pitävät suuremmat kannat kurissa, esim. jänikset. Pedot kuuluvat myös luonnonvalintaan.

Omaa pohdintaa

Jos toisen lajin kilpailija katoaisi vaikuttaisiko se mitenkään siihen lajiin jonka kilpailija on kilpailijan menettänyt laji? Ja jos vaikuttaisi millä tavalla? Olisiko sillekin lajille helpompaa kun sen kilpilija saisi helpommin ruokaaa muista lähteistä?

Kpl 12 Saman lajin yksilöt muodostavat populaatioita

Populaatioiden koko vaihtelee eri alueilla. Populaation kokoon vaikuttaa monia tekijöitä, muun muassa pedot, ravinto, sairaudet ja elintila. Yllättävät ympäristön muutokset voivat kasvattaa tai romahduttaa populaation kokoa suuresti. Myös tulo- ja lähtömuutto vaikuttavat populaatioiden kokoon. Populaation kasvua rajoittavia tekijöitä kutsutaan ympäristön vastukseksi. Jos ravintoa on liian vähän, joidenkien lajien yksilöt esimerkiksi taistelevat, tai laji käyttää reviirejä. Populaatioita voi olla suljettuja ja avoimia.

Reviiri: tietyn yksilön tai yhteisön asuinalue.

Oma pohdinta

Joidenkien lajien asuinalueet pienenevät kokoajan. Tämän takia monia lajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisten pitäisi varjella harvinaisia lajeja vielä paremmin. Myös uusia populaatioita löydetään varsinkin syvistä meristä. Olisi kiinnostavaa nähdä minkälaisia eri eliöitä merien syvimmissä kolkissa on.

Tehtävä

1.    a) avoin populaatio: Lajien geeniperimät pääsevät leviämään ryhmän ulkopuolelle.

b) suljettu populaatio: Lajien yksilöt lisääntyvät vain  ryhmän sisällä.

Kpl 11 Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin

Ekologia on tiede, joka tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä.
Ekologisen tutkimuksen tasot ovat:

1. Yksilö
2. Populaatio
3. Eliöyhteisö
4. Ekosysteemi
5. Biosfääri

Eliöiden ympäristö koostuu abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä.

Bioottisia tekijöitä:

• Pedot
• Loiset
• Ravinto
• Ihminen
• Lisääntymiskumppanit
• Kilpailijat

Abioottisia:

• Jään paksuus
• Lumen paksuus
• Veden laatu
• Veden korkeuden vaihtelut
• Tuuliolot
• Lämpötilat
• Rantojen geologia

Myös epäsuotuisissa olissa on selviydyttävä.

Eläinten keinot:

• Rakenteelliset sopeutumat
• Talviturkki
• Elintoimintojen sopeutumat
• Kylmähorros
• Talviuni
• Talvihorros
• Käyrräytymisen sopeutumat
• Lumisuoja (kieppi)
• Muutto
• Ravinnon hankinta

Kasvien keinot:

• Lehtivihreän hajotus ja lehtien karistaminen
• Lepokausi
• Talvehtiminen lumen suojassa
• Talvehtiminen siemeninä, juurakkoina tms.

Abioottinen=Eloton

1. Käsitteitä

a) Levinneisyys= Mille alueille laji on levinnyt ja kuinka laajalle.¨

b) Ekolokero=Ekologinen lokero, eliön asema tai tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla eliö on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

c)Ympäristöresurssi=Elinympäristössä oleva ominaisuus, aine jne. jota laji pystyy jollain tavalla hyödyntämään.

d)Sietoisuus=Eliön kyky kestää ympäristötekijöiden vaihteluja.

e)Optimi=Edullisin ympäristö eliön lisääntymiselle, kasvulle ja kehitykselle.

f)Minimitekijä=Niukkuustekijä,ympäristötekijä,joka ensimmäisenä ylittää eliön sietokyvyn ja siten rajoittaa voimakkaasti eliön esiintymistä.

g)Ilmentäjälaji=Sietoisuudeltaan kapea-alainen laji, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön ominaisuuksista.

Omaa pohdintaa

Ihmiset tutkivat eläinten ympäristöjä ja niiden sopeutumista ympäristöön ja tietävät että ne voivat olla hyvin vaurioituvia, mutta silti jotkut ihmiset salametsästävät uhanalaisia eläimiä. Tietyn populaation kuolema voi vaikuttaa koko eliöyhteisöön ja tuhota sitä kautta muita populaatioita.

Kpl 10 Evoluutiota tutkitaan monella tavalla

Evoluution tutkimuksessa käytetään apuna muun muassa fossiileja. Ne ovat vähintään 10 000 vuotta vanhoja jäänteitä silloin eläneistä eläimistä. Niitä on neljää eri muotoa, kivettymiä, valelmia, painanteita ja jotkut säilyvät alkuperäisinä kuten luut. Fossiilien ikää määritetään johtofossiilien avulla, sekä fossiileista löytyvien radioaktiivisten aineiden avulla.

Molekyylibiologia on toinen evoluution tutkimuksen apuväline. Siinä vertaillaan DNA:ta ja proteiinien aminohapppojärjestystä.

DNA: Deoksiribonukleiinihappo                                               

Omaa pohdintaa

Fossiilit ovat hyvin tärkeitä menneisyyden tapahtumien määrittämisessä. Ne ovat myös hyvin kiinnostavia.

Tehtävä

1. Syy saattaa olla se, että molemmilla on sama kaukainen esi-isä.