KPL 7. Populaatiosta voi syntyä vähitellen uusia lajeja

Mikroevoluutiossa laji muuttuu ja makroevoluutiossa syntyy uusia lajeja. Mutaatiot muuttavat populaation geenivarastoa. Luonnonvalinta suosii populaatioissa erilaisia ominaisuuksia ja sitä kautta niihin vaikuttavia geenejä. Tätä ilmiötä, jossa saman lajin populaatiot muutuvat perimältään vähitellen erilaisikisi sanotaan mikroevoluutioksi.
Kun kaksi tai useampi samaan lajiin kuuluvaa populaatiota on kehittynyt niin erilaisiksi, että niiden jäsenet eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on syntynyt uusia lajeja. Uusien lajien syntyyn johtavaa evoluutiota kutsutaan makroevoluutioksi.
Sattuma voi vaikuttaa lajiutumiseen pienissä populaatioissa.

Isolaatio estää geenivirran ja edistää lajiutumista. Populaatiot erilaistuvat yleensä isolaation eli lisääntymisesteen seurauksena.
Lisääntymisesteitä:

1. Populaatiot elävät eri alueilla (maantieteellinen isolaatio
2. Populaatiot elävät erilaisissa elinympärisstöissä (esim. metsässä ja suolla)
3. Lisääntymisajat osuvat eri vuoden- ja vuorakaudenaikoihin
4. Soidinkäyttäytymiset ovat erilaisia
5. Sukuelinten tai kukkien rakenne-erot estävät parittelun tai siitepölyn kulkeutumisen
6. Sukusolut hylkivät toisiaan tai eivät yhdisty
7. Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity normaalisti
8. Risteytymä on steriili
9. Risteymien mahdollinen jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut

Charles Darwinia voidaan pitää aikansa suurimpana maailmankuvan mullistajana. Darwinin evoluutiokäsitystä kutsutaan usein luonnonvalinta teoriaksi. Nykyinen evoluutiokäsitys (uusdarwinismi, synteettinen evoluutioteoria) perustuu Darwinin päätelmiin ja nykyisiin biologian ja muiden luonnontieteiden tutkimustuloksiin.

Charles Darwinin päätelmät:

1. Eliölajit lisääntyvät niin tehokkaasti, että yksilöiden määrä ylittää helposti ympäristön kantokyvyn (ravinnon,tilan ja muuun elinehdot)
2. Eläin- ja kasviyksilöt eivät ole ominaisuuksiltaan samanlaisia, vaan samaankin lajiin kuuluvat yksilöt muuntelevat luontaisesti.
3. Liian suuret yksilömäärät aiheuttavat massaolon taistelua, jossa heikoimmat kuolevat tai niiden jälkeläismäärä jää pieneksi.
4. Tämä on luonnonvalintaa, joka karsii ominaisuuksiltaan heikoimmat yksilöt, ja vahvimmat jäävät jatkamaan sukua. Näin laji "kehittyy vähitellen paremmaksi".

Evoluutio= Populaation geneettisen koostumuksen muuttumista, suurissa populaatioissa muuttumista ohjaa             pääasiassa luonnonvalinta
Luonnonvalinta= Yksilöt, jotka sopeutuvat ympäristöön paremmin pystyvät saamaan enemmän jälkeläisiä.

Tehtävä 1. Väittämät

a) Virheellinen, koska monet eläimet ja virukset sopeutuvat ympäristöihinsä esim. ihmisen aiheuttamat saasteet ja antibiootit.

b) Virheellinen, evoluutiolla ei ole tiettyä päämäärää se auttaa lajeja sopeutumaan jatkuviinkin muutoksiin.

c) Virheellinen, jotkin lajit voivat kehittyä hyvin nopeasti kun taas joillakin lajeilla ei ole tarvetta kehittyä enempää.

d)Virheellinen, koska kastemato on vain sopeutunut ja kasvanut eri ympäristöön ja elintapoihin se ei ole yhtään sen alkeellisempi kuin koirakaan.

e) Virheellinen, evoluutio johtaa parhaiten sopeutuvaan eliöön vaikka se eliö olisikin alkeellisempi kuin aikaisempi.

f)Virheellinen, joidenkin lajien esi-isät ovat kuolleet pois miljoonia vuosia sitten, mutta eläimillä voi olla yhteisiä kantaisiä.

g)Väite on tosi, koska ne luovat uusia geenejä ja suvuttomassa lisääntymisessä se on ainoa evoluution aiheuttaja.

h. Totta, koska jälkeläinen saa geeniparit molemmilta vanhemmiltaan.

Omaa pohdintaa

Jos eri lajit sopeutuvat ympäristöihin niin minkalaiseksi lajiksi kehittyy ihminen? Haarautuuko ihmisten geenit jossain vaiheessa ja kehittyisi kaksi ihn eri lajia? Prosessissa menisi hyvin kauan, koska kaikki ihmiset ovat aika hyvin yhteydessä toisiinsa eri puolilla maapalloa.